[et_pb_section fb_built=”1″ _builder_version=”4.11.2″ _module_preset=”default” background_color=”#F3F2F5″ custom_padding=”3vw||3vw||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”||7px||false|false” custom_padding=”0px||0vw||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.11.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” header_3_font=”Poppins||||||||” header_3_text_color=”#868751″ header_3_letter_spacing=”3px” custom_margin=”||0px||false|false” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n
15.2.2022 (p\u00e4ivitetty 11.6.2023)<\/i><\/p>\n
Viime kes\u00e4n\u00e4 ja sen j\u00e4lkeen moni on her\u00e4nnyt viherkasveja piinaavaan \u00f6t\u00f6kk\u00e4ongelmaan. My\u00f6s meill\u00e4 Vihertaimistolla p\u00e4\u00e4stiin “nauttimaan” ihanien tuholaisten seurasta.<\/p>\n
Kasvihuoneet ovat l\u00e4mm\u00f6n ja kosteuden puolesta aika ihanteellisia paikkoja tuholaisille ja taimisto-olosuhteissa kasveja saapuu monista paikoista kasvihuoneeseemme ja piha-alueelle. Meill\u00e4 my\u00f6s valtaosa kasveista kiert\u00e4\u00e4 sis\u00e4tilojen kautta asiakkaiden mukana, sill\u00e4 kassapisteemme sijaitsee sis\u00e4ll\u00e4. Ihan siis siin\u00e4 viherkasvien l\u00e4hell\u00e4. Lis\u00e4ksi Suomessakin esiintyy luonnonvaraisina useita hy\u00f6nteisi\u00e4, jotka hyvinkin helposti levi\u00e4v\u00e4t esimerkiksi ilmavirtojen ja vaatteiden v\u00e4lityksell\u00e4 sis\u00e4kasvien kiusaksi. My\u00f6s hedelmist\u00e4 ja vihanneksista sek\u00e4 leikkokukista saattaa saada \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4 kotiinsa.<\/p>\n
Ik\u00e4v\u00e4 tosiasia on, ett\u00e4 ison mittakaavan kasvatuksessa tuholaisilta ei voi v\u00e4ltty\u00e4. Siksi onkin parempi tarkkailla kasveja ja tehd\u00e4 ennaltaehk\u00e4isevi\u00e4 toimia ennen kuin kodin jokainen kasvi on joutunut huonoon kuntoon tuholaisten takia. Moni voikin luulla kasvin kuolevan huonon hoidon takia, mutta taustalla ovatkin inhottavat tuholaiset.<\/p>\n
[\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.11.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/vihertaimisto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/kavykki.jpg” alt=”Kuva perennoista ruukussa” title_text=”kavykki” _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” width=”100%” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”0px|0px|0px|0px|true|true” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”2_5,3_5″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”2_5″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/vihertaimisto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/liima-ansa.jpg” alt=”keltainen liima-ansa” title_text=”liima-ansa” _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”15px||||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_5″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_text_color=”#737167″ text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” custom_margin=”10px||||false|false” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n
Yleisi\u00e4 kodin kasvien kiusanhenki\u00e4 ovat erilaiset kirvat, vihannespunkit, harsos\u00e4\u00e4sket ja ripsi\u00e4iset.<\/p>\n
Ennen torjuntatoimia on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4 ollaan torjumassa. T\u00e4ss\u00e4 auttavat esim. erilaiset liima-ansat, joihin tarttuu lent\u00e4vi\u00e4 hy\u00f6nteisi\u00e4 ja ne pysyv\u00e4t paikallaan lajinm\u00e4\u00e4rityksen aikana. Keltaisiin liima-ansoihin tarttuvat esim. harsos\u00e4\u00e4sket ja aikuiset ripsi\u00e4iset.<\/p>\n
Kirvat<\/strong> (my\u00f6s kilpi- ja villakilpikirvat) ovat hitaasti liikkuvia, usein paikallaan k\u00f6k\u00f6tt\u00e4vi\u00e4, paljaalla silm\u00e4ll\u00e4 erottuvia \u00f6t\u00f6k\u00f6it\u00e4, jotka imev\u00e4t kasvin nesteit\u00e4 ja ennen pitk\u00e4\u00e4 saavat sen voimaan huonosti. Kirvojen kanssa taistelu on jotakuinkin helppoa ainakin kotiolosuhteissa, jos kasveja ei ole satoja. Kirvat voi nyppi\u00e4 tai pest\u00e4 pois ja ennen pitk\u00e4\u00e4 niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 v\u00e4henee ja jossain vaiheessa my\u00f6s loppuu, jos tarkkailua ja poistoa jaksaa tehd\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti. Olemme kotonamme saaneet ison pitk\u00e4lehtiviikunan villakilpikirvattomaksi ihan vain pinsettien avulla. Nyppimist\u00e4 tehtiin kasvin saavuttua noin kerran viikossa ja ehk\u00e4p\u00e4 parin kuukauden ajan. Ensimm\u00e4isen nyppimiskerran j\u00e4lkeen kirvoja l\u00f6ytyi en\u00e4\u00e4 yksitt\u00e4isi\u00e4 ja nyt niit\u00e4 ei ole yli vuoteen en\u00e4\u00e4 n\u00e4kynyt. Aina v\u00e4lill\u00e4 kuitenkin tarkistellaan edelleen.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”10px||||false|false” custom_padding=”0px||0vw||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.11.2″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” header_3_font=”Poppins||||||||” header_3_text_color=”#868751″ header_3_letter_spacing=”3px” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Vihannespunkkeja<\/strong> on eri lajeja, mutta kerrotaan niist\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 yleistyksen vuoksi yhten\u00e4 joukkona. Vihannespunkit ovat hyvin pieni\u00e4 ja niist\u00e4 ei paljalla silm\u00e4ll\u00e4 kovin helposti erota rakenteita. Ne majailevat kasvien lehtien alapinnoilla, joissa kulkevat lehtien lehtisuonet ja kasvien sokeripitoinen neste, jota punkit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ravinnokseen. Vauriot eiv\u00e4t alkuvaiheessa n\u00e4y pikaisella vilkaisulla, vaan saattaa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 kasvi tiputtelee t\u00e4ysin hyv\u00e4kuntoisia lehti\u00e4. Lehtien alla sen sijaan voi n\u00e4hd\u00e4 tummia, p\u00f6lyhiukkasen kokoisia pisteit\u00e4, punkkeja. Punkit tekev\u00e4t my\u00f6s seitti\u00e4 ja kun seitti\u00e4 alkaa kasvissa n\u00e4ky\u00e4, punkki-invaasio on jo pitk\u00e4ll\u00e4.<\/span><\/p>\n Punkit eiv\u00e4t pid\u00e4 korkeasta ilmankosteudesta ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 usein lis\u00e4\u00e4ntyykin nopeasti kuivien hellejaksojen ja talven pakkasten aikana, kun sis\u00e4ilman kosteus laskee. Ensiapuna punkkisen kasvin hoitoon on suihkuttaa kasvi kunnolla suihkussa, etenkin kaikki lehtien alapinnat. Punkkeja todenn\u00e4k\u00f6isesti silti j\u00e4\u00e4 kasviin ja suihkuttelua tulisikin tehd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kerran viikossa. Kasveja voi suihkuttaa my\u00f6s Carbon Kick Boosterilla, jonka sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 \u00f6ljy tukehduttaa punkit. Booster toimii my\u00f6s lehtilannoitteena ja parantaa kasvin yhteytt\u00e4miskyky\u00e4.<\/span> (Valmistus lopetettu 2022 lopussa, saatavilla en\u00e4\u00e4 kauppojen vanhoja varastoja.) <\/em>Moni k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Neem-kasvista saatavaa \u00f6ljy\u00e4<\/a> samaan tarkoitukseen \u00f6t\u00f6k\u00f6iden torjuntaan. Molemmat n\u00e4ist\u00e4 ovat myrkytt\u00f6mi\u00e4 torjuntakeinoja. Booster sekoittuu veteen helpommin eik\u00e4 siin\u00e4 ole merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 tuoksua, neem-\u00f6ljy sen sijaan tuoksuu ja jotta sen saa sekoittumaan veteen, kannattaa lis\u00e4t\u00e4 sekaan pieni m\u00e4\u00e4r\u00e4 esim. m\u00e4ntysuopaa. Vihannespunkit ovat kiusanneet t\u00e4n\u00e4 talvena kotonamme asustelevaa sitruunapuuta, jota suihkutamme ja boostaamme viikoittain.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_2,1_2″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”||0px||false|false” custom_padding=”||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_text_color=”#737167″ text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” custom_margin=”||-1px||false|false” custom_padding=”||0px||false|false” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Harsos\u00e4\u00e4sket<\/strong> lentelev\u00e4t \u00e4rsytt\u00e4v\u00e4sti nen\u00e4\u00e4n ja ne lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t kasvien kasvualustassa. Niist\u00e4 ei ole juurikaan vaaraa kasveille, vaikka \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 ovatkin. Poikkeuksen tekev\u00e4t ihan pikkutaimet, joiden juuret voivat vaurioittua harsos\u00e4\u00e4sken toukkien takia. Harsos\u00e4\u00e4ski\u00e4 voi torjua keltaisilla liima-ansoilla ja laittamalla ruukkuun mullan p\u00e4\u00e4lle parin sentin kerroksen ruukkusoraa.<\/p>\n Ehk\u00e4 pel\u00e4tyimpi\u00e4 viherkasvien tuholaisia ovat ripsi\u00e4iset<\/strong>. Aikuiset ripsi\u00e4iset ovat yleens\u00e4 tummia, parin millin kokoisia, lent\u00e4vi\u00e4 ja pitkulaisia hy\u00f6nteisi\u00e4. Toukat ovat vaaleita, hieman pienempi\u00e4 ja ne n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t lehden pinnalla usein p\u00f6lylt\u00e4. P\u00f6ly\u00e4 kannattaakin tarkkailla, sill\u00e4 jos hiukkaset liikkuvat, on suuri todenn\u00e4k\u00f6isyys ripsi\u00e4ispopulaatioon kasvissa. Ripsi\u00e4iset munivat kasvin solukon sis\u00e4\u00e4n ja siksi niist\u00e4 onkin usein hankala p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. My\u00f6s ripsi\u00e4iset ruokailevat kasvin nesteill\u00e4 ja alkuvaiheessa saavat aikaan hopeanhohtoisia l\u00e4ikki\u00e4 lehtien alapinnoilla. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa kasvi on todenn\u00e4k\u00f6isesti jo kellastuttanut tai kellastuttamassa lehti\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Ensiapuna ripsi\u00e4isiinkin toimii pesu. Ja jos kasvia pesisi joka p\u00e4iv\u00e4, jossain vaiheessa kuoriutuvat toukat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 kasva aikuisiksi, muni uusia munia ja n\u00e4in niist\u00e4kin p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin eroon. Harvalla kuitenkaan on mahdollisuutta pest\u00e4 kasveja p\u00e4ivitt\u00e4in pitki\u00e4 ajanjaksoja putkeen.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][et_pb_column type=”1_2″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/vihertaimisto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/neem.jpg” alt=”Neem-\u00f6ljy\u00e4 pullossa” title_text=”neem” _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”0px||0px||false|false” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” custom_margin=”||-20px||false|false” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_text_color=”#737167″ text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” global_colors_info=”{}”]<\/p>\n Me Vihertaimistolla halutaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 hy\u00f6nteismyrkkyj\u00e4 ja siksi n\u00e4emmekin \u00f6t\u00f6kk\u00e4invaasioiden torjuntaan hieman vaivaa. T\u00e4m\u00e4 palkitsee lopulta. Joku on saattanut ehk\u00e4 n\u00e4hd\u00e4 paperipusseja riippumassa myym\u00e4l\u00e4ss\u00e4mme kasvien oksilla ja lehdill\u00e4. Pusseissa on rips\u00e4ispetopunkkeja<\/strong>, jotka sy\u00f6v\u00e4t rips\u00e4isten munia ja toukkia. Pussit toimivat ennaltaehk\u00e4isyn\u00e4, jos jossain kasvissamme olisikin ripsi\u00e4isi\u00e4. Vaikka tarkastamme kaikki kasvimme, kun ne saapuvat meille ja teemme s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 syyn\u00e4yskierroksia, emme voi taata t\u00e4ydellist\u00e4 \u00f6t\u00f6k\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4, eik\u00e4 sit\u00e4 voi taata kukaan muukaan kasvien kanssa toimiva. Petopunkit ovat hyv\u00e4 ratkaisu silloinkin, jos ripsi\u00e4isi\u00e4 jo n\u00e4kyisikin kasveissa. Silloin kannattaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 isompaa m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 petopunkkeja ja helpottaa niiden ty\u00f6t\u00e4 pesem\u00e4ll\u00e4 kasvit ennen punkkien levityst\u00e4. Petopunkkeja voi ostaa my\u00f6s yksityinen ihminen t\u00e4\u00e4lt\u00e4: Tarhurinapu<\/a>.<\/p>\n Erilaisia petohy\u00f6nteisi\u00e4 voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s kirvoja ja vihannespunkkeja vastaan, ja meill\u00e4 n\u00e4m\u00e4 keinot otetaan ennaltaehk\u00e4isev\u00e4sti k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n heti alkukes\u00e4ll\u00e4, kun kasvihuoneeseen tulee kasveja.<\/p>\n Jos jonkun hy\u00f6nteismyrkyn k\u00e4ytt\u00f6 tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin n\u00e4m\u00e4 hieman ty\u00f6l\u00e4\u00e4mm\u00e4t ja hankalammat keinot, niit\u00e4kin voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 harkintaa ja varovaisuutta k\u00e4ytt\u00e4en. Hy\u00f6nteismyrkyt ovat eritt\u00e4in haitallisia mm. p\u00f6lytt\u00e4j\u00e4hy\u00f6nteisille ja vesieli\u00f6ille. Siksi k\u00e4ytt\u00f6 pit\u00e4isi tehd\u00e4 sis\u00e4tiloissa ja siten, ett\u00e4 myrkky\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se esim. suihkuveden mukana valumaan viem\u00e4riverkostoon ja sielt\u00e4 vesist\u00f6ihin. Koskaan ei saa my\u00f6sk\u00e4\u00e4n myrkytt\u00e4\u00e4 varmuuden vuoksi. Ensin pit\u00e4\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4, onko tuhohy\u00f6nteisi\u00e4 vai aiheuttaako ongelman esim. ravinnepuutos. Turha myrkytys kuormittaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 sek\u00e4 saa aikaan resistenssi\u00e4 eli vastustuskyvyn hy\u00f6nteisiss\u00e4. Kalifornianripsi\u00e4ist\u00e4 (vaalea ripsi\u00e4inen) on jo vaikea torjua myrkyill\u00e4, sill\u00e4 se on kehitt\u00e4nyt vastustuskyvyn niille.<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row column_structure=”1_4,3_4″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”1_4″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_image src=”https:\/\/vihertaimisto.fi\/wp-content\/uploads\/2022\/02\/tuhohyonteisspray.jpg” alt=”Substral Tuhohy\u00f6nteisspray” title_text=”tuhohyonteisspray” _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][\/et_pb_image][\/et_pb_column][et_pb_column type=”3_4″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_text_color=”#737167″ text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n Monessa sprayss\u00e4 on pyretriini\u00e4<\/strong> (kasviper\u00e4inen) tai pyretroideja<\/strong> (keinotekoinen), jotka tappavat hy\u00f6nteiset k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 heti. Suihkutus kannattaa tehd\u00e4 illalla tai siirt\u00e4\u00e4 kasvi suihkutuksen j\u00e4lkeen pime\u00e4\u00e4n (ikkunaton kylpyhuone, j\u00e4tes\u00e4kki tms.), sill\u00e4 pyretriini ja pyretroidi hajoavat nopeasti valossa ja niiden vaikutus lakkaa turhan nopeasti. N\u00e4m\u00e4 aineet<\/a> eiv\u00e4t vaikuta esim. ripsi\u00e4isen muniin, jotka ovat kasvin solukon sis\u00e4ll\u00e4 suojassa. Siksi n\u00e4it\u00e4 suihkeita pit\u00e4\u00e4kin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistuvasti, kunnes \u00f6t\u00f6k\u00f6ist\u00e4 on p\u00e4\u00e4sty eroon. Pyretriini\u00e4 ja pyretroideia sis\u00e4lt\u00e4vi\u00e4 valmisteita on useilla eri kauppanimill\u00e4 ja meid\u00e4nkin hyllyst\u00e4mme niit\u00e4 l\u00f6ytyy. Pyretriini ja pyretroidi eiv\u00e4t ole k\u00e4ytt\u00f6ohjeen mukaan k\u00e4ytettyn\u00e4 nykyisen tiedon valossa vaarallisia linnuille tai nis\u00e4kk\u00e4ille, paitsi kissoille. \u00c4l\u00e4 siis k\u00e4yt\u00e4 suihkeita, jos kotonasi on kissa<\/strong>, jota ei saa eristetyksi kasveista joksikin aikaa. (\u00c4l\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4 koirien \u00f6t\u00f6kk\u00e4shampoota kissoille! Voi k\u00e4yd\u00e4 huonosti.)<\/p>\n [\/et_pb_text][\/et_pb_column][\/et_pb_row][et_pb_row _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_column type=”4_4″ _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” global_colors_info=”{}”][et_pb_text _builder_version=”4.14.7″ _module_preset=”default” text_font=”Poppins||||||||” text_text_color=”#737167″ text_letter_spacing=”1px” text_line_height=”1.5em” custom_margin=”-25px||||false|false” hover_enabled=”0″ global_colors_info=”{}” sticky_enabled=”0″]<\/p>\n