Yleisiä kodin kasvien kiusanhenkiä ovat erilaiset kirvat, vihannespunkit, harsosääsket ja ripsiäiset.

Ennen torjuntatoimia on tärkeää selvittää, mitä ötököitä ollaan torjumassa. Tässä auttavat esim. erilaiset liima-ansat, joihin tarttuu lentäviä hyönteisiä ja ne pysyvät paikallaan lajinmäärityksen aikana. Keltaisiin liima-ansoihin tarttuvat esim. harsosääsket ja aikuiset ripsiäiset.

Kirvat (myös kilpi- ja villakilpikirvat) ovat hitaasti liikkuvia, usein paikallaan kököttäviä, paljaalla silmällä erottuvia ötököitä, jotka imevät kasvin nesteitä ja ennen pitkää saavat sen voimaan huonosti. Kirvojen kanssa taistelu on jotakuinkin helppoa ainakin kotiolosuhteissa, jos kasveja ei ole satoja. Kirvat voi nyppiä tai pestä pois ja ennen pitkää niiden määrä vähenee ja jossain vaiheessa myös loppuu, jos tarkkailua ja poistoa jaksaa tehdä säännöllisesti. Olemme kotonamme saaneet ison pitkälehtiviikunan villakilpikirvattomaksi ihan vain pinsettien avulla. Nyppimistä tehtiin kasvin saavuttua noin kerran viikossa ja ehkäpä parin kuukauden ajan. Ensimmäisen nyppimiskerran jälkeen kirvoja löytyi enää yksittäisiä ja nyt niitä ei ole yli vuoteen enää näkynyt. Aina välillä kuitenkin tarkistellaan edelleen.

Vihannespunkkeja on eri lajeja, mutta kerrotaan niistä tässä yleistyksen vuoksi yhtenä joukkona. Vihannespunkit ovat hyvin pieniä ja niistä ei paljalla silmällä kovin helposti erota rakenteita. Ne majailevat kasvien lehtien alapinnoilla, joissa kulkevat lehtien lehtisuonet ja kasvien sokeripitoinen neste, jota punkit käyttävät ravinnokseen. Vauriot eivät alkuvaiheessa näy pikaisella vilkaisulla, vaan saattaa näyttää siltä, että kasvi tiputtelee täysin hyväkuntoisia lehtiä. Lehtien alla sen sijaan voi nähdä tummia, pölyhiukkasen kokoisia pisteitä, punkkeja. Punkit tekevät myös seittiä ja kun seittiä alkaa kasvissa näkyä, punkki-invaasio on jo pitkällä.

Punkit eivät pidä korkeasta ilmankosteudesta ja niiden määrä usein lisääntyykin nopeasti kuivien hellejaksojen ja talven pakkasten aikana, kun sisäilman kosteus laskee. Ensiapuna punkkisen kasvin hoitoon on suihkuttaa kasvi kunnolla suihkussa, etenkin kaikki lehtien alapinnat. Punkkeja todennäköisesti silti jää kasviin ja suihkuttelua tulisikin tehdä vähintään kerran viikossa. Kasveja voi suihkuttaa myös Carbon Kick Boosterilla, jonka sisältämä öljy tukehduttaa punkit. Booster toimii myös lehtilannoitteena ja parantaa kasvin yhteyttämiskykyä. (Valmistus lopetettu 2022 lopussa, saatavilla enää kauppojen vanhoja varastoja.) Moni käyttää Neem-kasvista saatavaa öljyä samaan tarkoitukseen ötököiden torjuntaan. Molemmat näistä ovat myrkyttömiä torjuntakeinoja. Booster sekoittuu veteen helpommin eikä siinä ole merkittävää tuoksua, neem-öljy sen sijaan tuoksuu ja jotta sen saa sekoittumaan veteen, kannattaa lisätä sekaan pieni määrä esim. mäntysuopaa. Vihannespunkit ovat kiusanneet tänä talvena kotonamme asustelevaa sitruunapuuta, jota suihkutamme ja boostaamme viikoittain.

Me Vihertaimistolla halutaan välttää hyönteismyrkkyjä ja siksi näemmekin ötökkäinvaasioiden torjuntaan hieman vaivaa. Tämä palkitsee lopulta. Joku on saattanut ehkä nähdä paperipusseja riippumassa myymälässämme kasvien oksilla ja lehdillä. Pusseissa on ripsäispetopunkkeja, jotka syövät ripsäisten munia ja toukkia. Pussit toimivat ennaltaehkäisynä, jos jossain kasvissamme olisikin ripsiäisiä. Vaikka tarkastamme kaikki kasvimme, kun ne saapuvat meille ja teemme säännöllisiä syynäyskierroksia, emme voi taata täydellistä ötökättömyyttä, eikä sitä voi taata kukaan muukaan kasvien kanssa toimiva. Petopunkit ovat hyvä ratkaisu silloinkin, jos ripsiäisiä jo näkyisikin kasveissa. Silloin kannattaa käyttää isompaa määrää petopunkkeja ja helpottaa niiden työtä pesemällä kasvit ennen punkkien levitystä. Petopunkkeja voi ostaa myös yksityinen ihminen täältä: Tarhurinapu.

Erilaisia petohyönteisiä voi käyttää myös kirvoja ja vihannespunkkeja vastaan, ja meillä nämä keinot otetaan ennaltaehkäisevästi käyttöön heti alkukesällä, kun kasvihuoneeseen tulee kasveja.

Jos jonkun hyönteismyrkyn käyttö tuntuu paremmalta vaihtoehdolta kuin nämä hieman työläämmät ja hankalammat keinot, niitäkin voi käyttää harkintaa ja varovaisuutta käyttäen. Hyönteismyrkyt ovat erittäin haitallisia mm. pölyttäjähyönteisille ja vesieliöille. Siksi käyttö pitäisi tehdä sisätiloissa ja siten, että myrkkyä ei pääse esim. suihkuveden mukana valumaan viemäriverkostoon ja sieltä vesistöihin. Koskaan ei saa myöskään myrkyttää varmuuden vuoksi. Ensin pitää selvittää, onko tuhohyönteisiä vai aiheuttaako ongelman esim. ravinnepuutos. Turha myrkytys kuormittaa ympäristöä sekä saa aikaan resistenssiä eli vastustuskyvyn hyönteisissä. Kalifornianripsiäistä (vaalea ripsiäinen) on jo vaikea torjua myrkyillä, sillä se on kehittänyt vastustuskyvyn niille.

Monessa sprayssä on pyretriiniä (kasviperäinen) tai pyretroideja (keinotekoinen), jotka tappavat hyönteiset käytännössä heti. Suihkutus kannattaa tehdä illalla tai siirtää kasvi suihkutuksen jälkeen pimeään (ikkunaton kylpyhuone, jätesäkki tms.), sillä pyretriini ja pyretroidi hajoavat nopeasti valossa ja niiden vaikutus lakkaa turhan nopeasti. Nämä aineet eivät vaikuta esim. ripsiäisen muniin, jotka ovat kasvin solukon sisällä suojassa. Siksi näitä suihkeita pitääkin käyttää toistuvasti, kunnes ötököistä on päästy eroon. Pyretriiniä ja pyretroideia sisältäviä valmisteita on useilla eri kauppanimillä ja meidänkin hyllystämme niitä löytyy. Pyretriini ja pyretroidi eivät ole käyttöohjeen mukaan käytettynä nykyisen tiedon valossa vaarallisia linnuille tai nisäkkäille, paitsi kissoille. Älä siis käytä suihkeita, jos kotonasi on kissa, jota ei saa eristetyksi kasveista joksikin aikaa. (Älä myöskään käytä koirien ötökkäshampoota kissoille! Voi käydä huonosti.)

Toisentyyppisiä hyönteismyrkkyjä ovat ns. systeemiset aineet, jotka imeytyvät kasvin solukkojen sisälle ja vaikuttavat sieltä käsin hyönteisiin. Kasvin syöminen on siis haitallista ötököille vaikka ne eivät siihen heti kuolekaan. Kuluttajakäyttöön sopivat aineet sisältävät neonikotinoideja, jotka saavat aikaan hermostovaikutuksen hyönteisissä, jolloin ne eivät pysty toimimaan ja kuolevat vähitellen pois. Systeemistä myrkkyä käytetään yleensä vain kerran tai kaksi. Vaikutus kasvissa on pitkäaikainen. Myös systeemistä myrkkyä löydät meiltä ainakin tällä hetkellä (saatavuudessa on ollut hankaluuksia).

Koska tuholaisilta ei voi suojautua koskaan täysin, on kasviharrastajan hyvä jo ennakkoon hieman suunnitella, miten toimii mahdollisen tuholaishyökkäyksen sattuessa omalle kohdalle. Hyväkuntoiset kasvit kestävät tuholaisia paremmin kuin huonokuntoiset ja siksi kannattaakin pitää kasvien kastelutasapainosta sekä valo- ja ravinneolosuhteista huolta ennen kuin mitään ongelmia esiintyy.

Tsemppiä jokaiselle ötököiden kanssa sotiville! Autamme mielellämme!

(Kirjoittanut Riina)